Sokka irti Suomessa riittää korjattavaa - tavoitteena hyvinvoiva kansa.

Vapaaehtoistyö vs. Matalapalkkatyö

  • Minne yksilön vaaka kallistuu?
    Minne yksilön vaaka kallistuu?

 

Matalapalkkatyö

Poliittisesti hyväksytty tapa tienata osa elantoaan. Samalla työntekijä tulee rauhoitelleeksi täyspäivätöissä käyvien kansalaisten mielialoja, joita ymmärrettävästi korpeaa se, että osalla kansaa on kaikki päivät vapaata. Matalapalkkatyöt tarjoavat myös runsaasti mielenkiintoisia kohtaamisia byrokratian kanssa, kun henkilö hakee asumistukea, soviteltua päivärahaa ja toimeentulotukea. Jos viikottainen työaika on esim. 30 tuntia, saa normaalin viikkotyöajan kätevästi täyteen laskemalla siihen mukaan byrokratian vaatiman ajan. Helposti tulee myös viikottaisia ylitöitä, kun seisoo leipäjonossa odottelemassa vuoroaan.

Vapaaehtoistyö

Yhteiskunnallisesti hyväksyttyä, kun vapaaehtoistyöntekijä käy palkkatöissä. Työtön vapaaehtoistyöntekijä on epäilyttävä otus, joka ei todennäköisesti edes halua vastaanottaa päivätyötä eikä siksi voi olla oikeutettu myöskään työttömyyskorvaukseen. Yhteiskunnan tulee vahtia, ettei työtön saa huonoja vaikutteita vapaaehtoistyöstä, joka tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden valita itselleen mielekäs toimenkuva, luoda kontakteja ja myös vaikuttaa omiin aikatauluihinsa. Yksilön voimaantumista ei pidä sietää, sillä kuka sitten istuu nälkäpalkalla puhelinmyynnissä.

 

Voitaisiinko aloittaa muutos lopettamalla työttömien epäileminen ja kyykytys?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Nykyisessä talousjärjestelmässä ihmisten toiminnan tulee kasvattaa BKT-numeroarvoa.

--

Oikeasti vain ihmisten toiminnan tuloksilla on merkitystä. Noiden tulosten tulisi kasvattaa yleistä hyvinvointia. Se, että vaihtuuko rahayksiköiden sijainti ko. toiminnan yhteydessä on toissijaista.

--

Tarvittaisiin laajamittainen hyvinvointiyhteiskunnallinen reformi, joka siirtäisi meidät 70-luvulta nykyaikaan.

Valitettavaa on, että kaikki suuret muutokset yhteiskunnassamme odottavat halvan rahan loppumista (nollakorot), ennenkuin mitään tapahtuu.

Käyttäjän SannaHovi kuva
Sanna Hovi

En varmaankaan ymmärtänyt koko ajatustasi, mutta tästä olen ehdottomasti samaa mieltä: "tulisi kasvattaa yleistä hyvinvointia". Sen saavuttaminen edellyttää vastuullisuutta ja uskallusta kampittaa markkinoita hallitsevia globaaleja yrityksiä. Tämä koskee niin päättäjiä kuin jokaista yksittäistä henkilöäkin. Siitä unelmoidessa...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Sori, lyhentelin liian raakasti.

Tarkoitin, että nykyinen talousmalli perustuu siihen että BKT-lukema kasvaa (rahojen siirtely taskusta toiseen kasvaa), eli tuolloin saadaan tarvittavat verotulot ja työttömyys pysyy aisoissa.

Mutta nuo numerot on vain numeroita. Ne eivät kerro sitä onko ihmisten todellinen hyvinvointi ((mielen)terveys, ekologisuus, ympäristö,..) kasvanut ko. toiminnan seurauksena.

Kun ihmisten toimintaa aletaan mittaamaan numeroilla, alkavat ihmiset tuottamaan ko. numeroita sen sijaan, että he tekisivät joitain järkevää (vrt. koulunumerot).

Blogistani löytyy juttu: "BKT-uskonto", jossa pöyhin aihetta.

http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223731...

Pitää vielä kirjoitella vielä myöhemmin lisää.

Jokatap harhateillä ollaan ja jotain parempaa meidän pitää keksiä tilalle.

Toimituksen poiminnat