Sokka irti Suomessa riittää korjattavaa - tavoitteena hyvinvoiva kansa.

Anteeksi edellinen - edetään sydämellä

  • Kristalli sydämellä
    Kristalli sydämellä

Tunnustan, hävettää tuo edellinen tekstini globalisaatiosta. Ei siksi, ettenkö olisi pohjimmiltani nykyistä globalisaatiota vastaan, vaan siksi, että sorruin saarnaamiseen. Juuri saarnaamista minun oli ihan alun alkaen näissä teksteissäni tarkoitus välttää.

Huolestumista on vaikea välttää, kun katsoo, miten maailman varallisuus ja siten vaikutusvalta keskittyy äärettömän harvoihin käsiin. Mutta maailma on ikuisessa liikkeessä ja tämäkin aika jää taa. Ikävää, jos muutoksen pitää mennä sotien kautta, toivottavasti ihmiskunta tällä kertaa pystyy parempaan.

 Näen ilokseni ympärilläni ihmisiä, jotka ovat päättäneet irrottautua näistä maailman ja Suomen yhteiskunnallisista kiemuroista ja luoda oman todellisuutensa. Luultavasti juuri tämänkaltaiset ihmiset myös huolettavat monia viranomaisia suuresti. Oma todellisuus voi toki olla positiivista tai negatiivista sekin, esimerkkinä negatiivisesta todellisuudesta voisin mainita vaikkapa äärioikeiston. Mutta nyt puhun niistä positiivisen tien valinneista, jotka keskittyvät fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja muiden auttamiseen tavalla tai toisella. He eivät halua enää olla osa oravanpyörää, jossa oman työn tuotot valuvat (kasvottomille) omistajille. Monet näistä ihmisistä ovat Suomessa taloudellisesti hyvin ahtaalla, sillä he ovat usein pienyrittäjiä.

Tästä kasvavasta ihmisryhmästä on oltu joissakin virallisissa kommenteissa huolestuneita, sillä he eivät juurikaan osallistu virallisen talouden pyörittämiseen. Tätä tosiasiaa ei käy kiistäminen, mutta laiskoja nämä ihmiset eivät ole, kuten joskus kuulee väitettävän. He omaavat rohkeutta seistä itsenäisinä yksilöinä maailmassa, jossa jokaisen (töihin kelpuutetun) tulisi tukea omalla työpanoksellaan valtiontalouden pyörittämistä. Miksi? Miksi ihminen ei saisi nykypäivänä olla itsenäinen ja omavaltainen yksilö? Erityisesti ihmettelen tätä Suomen osalta, sillä meillä todella on tilaa antaa ihmisten vaikkapa harjoittaa pienimuotoista (omavaraistalouteen tähtäävää) maatilanpitoa. Nämä ovat ihmisiä, jotka rasittavat erinomaisen vähän terveydenhuoltoa, joten he eivät edes tule kalliiksi. Sen sijaan he luovat hyvinvointia ympärilleen – nimenomaan sitä tärkeintä hyvinvointia eli henkistä laatua olevaa.

Nämä pienyrittäjät ovat pieni, mutta selkeä ryhmä ihmisiä, jotka ovat jo hypänneet pois globalisaation kierteestä. Ymmärrän, että useimmat meistä arvostavat säännöllisiä tuloja siinä määrin, ettei oravanpyörästä pois loikkaaminen tunnu vaihtoehdolle. Eikä sen tarvitsekaan tuntua. Toivon kuitenkin, että meistä jokainen ottaisi oppia siitä rohkeudesta, mitä nämä pienyrittäjät osoittavat valinnoillaan. Lopetetaan pelkäämästä muiden mielipiteitä, työpaikan menetystä, itsensä mokaamista jne. Tuodaan esiin epäkohdat, ovat ne sitten pieniä tai suuria, henkilökohtaisia tai yhteiskunnallisia, koska vain siten voimme rakentaa paremman yhteiskunnan itsellemme ja lapsillemme. Ja ongelman esiintuomisen lisäksi tehkäämme työssämme myös kaikkemme näiden epäkohtien korjaamiseksi. Sillä meillä jokaisella on varmasti näköpiirissämme asioita, joita voisi muuttaa paremmaksi, kun asiaa sydämellä ajattelee.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Nyk. talousjärjestelmä on pielessä, joten kritiikki on aivan aiheellista.

Aihe on tavattoman laaja, josta muutamia heittoja:

Kuluttajien on kulutettava materiaalisesti mahd, vähän ja satsattava laatuun. Kierrätys- ja jakotaloutta on kehitettävä.

Ennenkaikkea ihmisten on muutettava arvomaailmaansa yksilökeskeisestä matrialismista ja enemmän yhteisölliseen suuntaan .

Taloudellisten aktiviteettien päämäärän tulee olla yhteisen/yleisen hyvinvoinnin kasvattaminen, talouskasvun maksimoinnin sijaan.

Pankkijärjestelmä on uudistettava.

Globalisaatiota en pidä ongelmana, mutta kansainvälisessä kasvukilpailussa ei tarvitse olla mukana. Me voimme itse valita millaista elintasoa haluamme, mikä on meille riittävää. Vaihtotaseen tasapainoa on tarvittaessa ylläpidettävä rajoituksin esim. kestokulutushyödykkeiden ALV:ia korottamalla.

Käyttäjän SannaHovi kuva
Sanna Hovi

Kiitos kommentistasi. Olen samaa mieltä.

Toimituksen poiminnat