Vastustetaan globalisaatiota – vahvistutaan kansallisesti
Globalisaatio on edennyt pitkälle. Pari vuotta sitten uutisoitiin, että vain 85 ihmistä omistaa 50 % maailman varallisuudesta. Näistä ihmisistä tuskin löytyy montaakaan erityisen empaattista ja kansojen hyvinvoinnista kiinnostunutta henkilöä, sillä empaattisuudella ei pääse rahamaailman huipulle. Heitä on vähän, mutta he ovat pitkälti muun maailman tavoittamattomissa – emme edes tiedä, keitä he ovat tai mitä he tarkalleen ottaen omistavat.
Näille maailmanhallitsijoille on varmasti mieluista nähdä, miten valtiot heikkenevät ja protestiliikkeet valtiojohtoa vastaan kasvavat ympäri maailman. Hajoita ja hallitse – näinhän se on mennyt historiassa ennenkin. Tätä taustaa vasten kysyn, miksi me suomalaiset olemme niin jakautuneet? Eikö meidän tulisi yhtenä rintamana suojella kansallista omaisuuttamme ja pyrkiä pitämään se omissa käsissämme. Meillä on riittävästi varallisuutta elää hyvin, kunhan organisoimme yhteiskuntamme uudelleen. Meillä on myös maailman mittakaavassa hulppea maa- ja vesiomaisuus, joka pystyy pienelle kansallemme peruselannon takaamaan. Kansoja köyhdytetään vauhdilla, joten varmasti mekin joudumme elintasostamme tinkimään. Toisaalta tuemme tätä köyhdyttämistä koko ajan ostamalla globaalien yritysten tuotteita.
Nyt olisi korkea aika jokaisen ostaa omien voimavarojensa puitteissa vain lähituotantoa, venyttää elektroniikan käyttöikää mahdollisimman pitkälle jne. Yhteiskunnan tasolla meidän tulisi varmistaa, että verovarat kiertävät Suomessa eivätkä valu yritysten voittoina ulkomaille. Yhteisestä veropotistamme kustannetut tuotteet ja palvelut tulee korvamerkitä jo ostovaiheessa niin, että veroviranomaiset kykenevät seuraamaan rahapotin liikkeitä ja verottamaan asianmukaisesti myyjän kaupasta saamaa voittoa. EU:n kirjanpitosäännökset ovat varmasti tätä vastaan, mutta mielestäni tämä on kansallisesti liian tärkeä asia jätettäväksi Junckerin & kavereiden päätettäväksi. Tällaisessa maailmantilanteessa tarvitaan uusia toimintatapoja ja vanhojen rakenteiden murtamista.
On myös rohkeasti tartuttava maamme virkamieslinnakkeisiin. Verovaramme on tarkoitettu peruspalveluiden tuottamiseen, ei liikeyritysten ylläpitämiseen tai voittoihin eikä virkamiehistön elättämiseen. Meillä ei ole resursseja olla avoinna globaalille taloudelle, sillä se talous vie huomattavasti enemmän kuin tuo. Siksi kannatan tietynasteista protektionismia valtiotasolla ja samanaikaisesti nykyistä suurempaa vapautta kansalaiselle niin säädösten kuin veroasteenkin osalta.
Näin harvaanasutussa maassa on absurdia esimerkiksi se, miten ahtaasti ihmiset ajetaan asumaan. Välimatka palveluihin on järkevää pitää kohtuullisena, mutta siltikin meillä olisi helposti mahdollisuus rakentaa luovasti ihmisten mieltymysten mukaan. Ihminen valitsee itse, asuuko lähellä vai kaukana palvelukeskittymistä, mutta erakoitumista kauas muista ei tule verovaroista tukea, poikkeuksena maatalousyrittäjät.
Suomalainen ongelma on, että meidät on vuosikymmeniä kasvatettu ajatukseen valtion huolenpidota. Moni meistä on tuudittautunut ajatukseen, että kyllä meistä huolehditaan, vaikka ei itse nyt jaksa oikein mitään tehdäkään. Olemme kyllä jo huomanneet, ettei tämä enää päde, mutta elämme yhä muutokseen liittyvää shokkivaihetta. Peräänkuulutan tässä yhteiskunnan aloitetta tilanteen muuttamiseksi – yksilön on vaikea nousta, kun työnhaku tuntuu toivottamalle ja verotaakka musertavalle. Yksilön kannalta verorasituksen hinta-laatusuhde on muuttunut surkeaksi. Tätä tilannetta voidaan parantaa em. rakenteiden muuttamisella. Juustohöylä höylää vain mielialaa, ei kustannusrakennetta.
Toivotan kaikille yhteiskunnan päätöksenteossa mukana oleville rohkeutta muutoksen tekemiseen ja epäitsekkyyttä tarvittaessa sahata vaikka omaa oksaansa. Jokaiselle yksilölle toivon tarmokkuutta elintapojensa muuttamiseen globalisaatiota heikentävään suuntaan.
Suomi, tuo tutkitusti globalisaatiosta eniten hyötynyt maa, pitäisi nyt syöstä takaisin köyhyyteen sulkemalla rajat ja vetäytymällä maaseudun rauhaan?
Vaikka me muuten olisimme miten fiksuja hyvänsä, näin pieni markkina-alue tekee käytännössä modernin teollisen tuotannon älyttömän kalliiksi.
Meidän ostomme ulkomailta tarkoittavat sitä että ulkomaat voivat ostaa meiltä. Kone, Nokia, Ponsse, Wärtsilä ja muut tuovat sitä rahaa sitten takaisin tänne. Maailmankauppa erikoistumismahdollisuuksineen on ollut ennennäkemättömän vaurauden lähde myös työttömille Suomalaisille. Vielä puoli vuosisataa sitten hyvätuloinen työläinen ei pystynyt kuluttamaan sitä mitä tämän päivän työtön.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, kovasti on talous kasvanut sadan vuoden aikana. Mutta kovasti se on myös keskittynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana. Internet mahdollistaa varojen ennennäkemättömän tehokkaan keräämisen muutamaan harvaan taskuun.
En puhunut mitään rajojen sulkemisesta, mutta verokertymäämme meidän tulee vahtia tehokkaammin, sillä se ei ole globaaliin kulutukseen tarkoitettua rahaa. Ja yksilön vastuulle jää se, että raha kiertää kotimaassa eikä karkaa elektroniikan, eksoottisten hedelmien ym. mukana globaaleihin, pohjattomiin taskuihin. Kiitos kun kommentoit, taisin ilmaista itseni epäselvästi.
Ilmoita asiaton viesti
Olen vähän eri linjoilla. Totta, globaalisti vauraus on todella keskittynyttä vaikka se kasvaa myös köyhillä. Noiden superrikkaiden vauraus on kuitenkin sinänsä laskennallista että ne ovat kiinni yritysten omistuksissa. Vaikka ne osakkeet jaettaisiin kaikkien maailman ihmisten kesken, se tarkoittaisi että jokainen maapallon ihminen saisi jatkossa osinkoa muutaman euron vuodessa. Tyypillinen osinkojen maksuprosenttihan on noin 5%. Se ei tarkoita että yhtäkkiä kaikilla olisi millä mällätä, sillä osakkeen arvo on lähes kokonaan spekulaatiota siitä kuinka yritys pärjää tulevaisuudessa.
Maan omistuksessa näen kyllä ongelmia. Sitä ei synny mistään lisää. Yrityksiä taas voi aina perustaa lisää ja ajaa vanhat firmat nurin – ja samalla tehdä niiden osakkeista arvottomia.
Ammattiyhdistyksestä kerrotaan sellaista tarinaa että kun kengäntekijät halusivat tukea lakolleen jolla he vastustivat ulkomailta tuotavia halpoja kenkiä, muut sanoivat että ei käy. Kaikki duunarit tarvitsevat kenkiä ja nyt heillä on mahdollisuus niitä ostaakin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ei sitä kiinteistöihin ja yrityksiin kiinnittynyttä omaisuutta voi väestölle jakaa. Harvoihin käsiin keskittyneenä se omaisuus kuitenkin tarjoaa järkyttävän suuren vaikutusvallan. Olemme tilanteessa, jossa muutama taustavaikuttaja ohjaa maailmaa ihan mielensä mukaan. Siksi vastustan globalisaatiota ja haluan löytää sille vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeuden.
Ilmoita asiaton viesti
Työttömille globalismi ja vapaa liikkuvuus on yksi pahimpia asioita joita voi politiikassa ajaa.
Ilmoita asiaton viesti
Näen kyllä globaalin pyrkimyksen hyödyntää maksimaalisesti ihmismassaa. Sellainen pyrkimys sivuuttaa rajusti tasaveroiset ihmisoikeudet.
Ilmoita asiaton viesti